Turun Sanomissa oli 23.10. mielipidekirjoitus Liedon suunnittelemisista lomautuksista. Kirjoituksessa väitettiin, että Liedon kunnan poliitikot eivät kantaisi vastuutaan kunnan taloudesta. Me Liedon Kokoomuksessa teemme jatkuvasti työtä elinvoimaisen Liedon eteen.
Lieto on monella mittarilla arvioituna hyvässä kunnossa. Haasteena ovat suuret investoinnit, joita olemme joutuneet tekemään. Liedon asukasmäärä kasvaa, mikä tarkoittaa investointeja päiväkoteihin ja kouluihin, eikä näitä voida välttää. Iso murhe on Liedon keskuskoulu, mistä TS:ssäkin on hiljan kirjoitettu. Uusi koulu tai vanhan korjaaminen on väistämättä edessä, tarvitsemme turvallisen koulun lietolaisille koululaisille.
Olemme käyneet tällä vaalikaudella investointeja tarkasti läpi ja koronan jälkeen tulevaa vuotta katsotaan vieläkin kriittisemmin. Lisäksi olemme osana talouden sopeuttamista lopettaneet ei-lakisääteisiä palveluja, näistä esimerkkeinä kirjastoauto ja Tarvasjoen uimahalli. Niiden käyttö oli vähäistä, jolloin verovarojen käyttäminen ei ollut perusteltua. Teiden tai asuntoalueiden rakentamista taikka olemassa olevan kiinteistökannan korjaamista emme voi lopettaa.
Korona on määrittänyt kuluvaa vuotta. Liedon kunnan talous ei vuoden 2020 osalta näytä toivottomalta koronasta maksettavien valtionosuuksien vuoksi. Vuodet 2021 ja 2022 ovat todella haasteellisia, arvio on usean miljoonan euron alijäämä per vuosi emmekä voi laatia talousarviota sen varaan, että valtio mahdollisesti korottaa valtionosuuksia.
Talouden haasteita lisäävät investoinnit Liedon Keskuskouluun sekä valtion päätökset maksuttoman varhaiskasvatuksen ja oppivelvollisuuden laajentamisesta. Liedossa varhaiskasvatukseen ovat jo muutenkin osallistuneet käytännössä kaikki viisivuotiaat. Liedon kulut kasvavat, vaikka ei ole ongelmaa, joka pitää ratkaista. Oppivelvollisuusiän nostamisella ei ole vastaavia positiivisia vaikutuksia. Ja vaikka maan hallitus ilmoittaa, että valtio korvaa kunnille tästä aiheutuneet kustannukset, Liedossa tämä ei pidä paikkaansa. Korvattava määrä per oppilas ei riitä edes oppilaalle hankittavan tietokoneen kustannuksiin.
Tulopuolella merkittävin erä tulee kerätyistä veroista. Nämä varat ovat lietolaisten rahoja. Meille on tärkeää, että jätämme mahdollisimman suuren osan asukkaiden ja yritysten työllään ansaitsemista rahoista heille itselleen. Otamme kunnan käyttöön vain sen, mikä on ehdottoman välttämätöntä. Korona korostaa tätä tavoitetta, kun yritykset taistelevat olemassaolostaan ja monet ihmiset ovat lomautettuina tai menettäneet työnsä.
Kunnan tuottamien palvelujen rakenteelliset uudistukset vievät aikaa, mistä syystä olemme päättäneet aloittaa yt-neuvottelut lomautuksista. Teimme päätöksen Liedon Kokoomuksessa raskain mielin, työntekijöiden lomauttaminen ei ole asia, joka tuottaa iloa. Esityksessä esitetään kuitenkin enimmillään kuuden viikon lomautusta kahden vuoden aikana. Pitkällä tähtäimellä lomautukset eivät ole ratkaisu, vaan meidän pitää yhdessä luottamushenkilöiden ja työtekijöiden kanssa löytää ratkaisuja, joilla tuotamme palvelut lietolaisille kustannustehokkaasti ja laadukkaasti sekä niin, että jokainen kunnan työntekijä voi tuntea iloa ja ylpeyttä työstään.
MARI MIKKOLA
kunnanhallituksen puheenjohtaja (kok)
SIMO ALA-NISSILÄ
kunnanhallituksen jäsen (kok)
AULI HÄNNINEN
kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja (kok)